Janni tapasi rikkaan oloisen miehen

Janni oli ollut treffeillä ja kertoi siitä ystävälleen, jonka tapasi kahvilassa.

”Olin treffeillä Tinderissä tapaamani miehen kanssa”, kertoi Janni ystävälleen.

Ystävykset olivat tapaamassa toisiaan hienossa kahvilassa, jonka ikkunasta näkyi sateen kastelema katu, kovan tuulen heiluttamia puita ja paljon ihmisiä, jotka pitelivät sateenvarjoista kiinni tuulen yrittäessä repiä niitä kädestä irti.

”No, miltä hän vaikutti?” ystävä kysyi, kallistaen päätään uteliaana kohti Jannia, kun ikkunanäkymä ei häntä enää kiinnostanut.

”Minusta hän antoi itsestään jotenkin… äveriään vaikutelman”, vastasi Janni punniten sanojaan ja hymyillen hieman salaperäisesti.

Ystävä halusi tietää tästä päätelmästä lisää

”Ai, siis vaatteistako päättelit? Puku päällä ja kultakello ranteessa?”, kysyi ystävä.

”Ei, ei oikeastaan. Vaatteet olivat aika tavalliset, siistit kyllä, mutta eivät mitään erityistä. Eikä autokaan ollut mikään loistoauto – ihan sellainen perhefarmari.”, vastasi Janni.

”No mistä sinulle sitten tuli sellainen vaikutelma, että hän on äveriäs?” kysyi ystävä.

Janni otti pienen siemauksen cappuccinostaan, vilkaisi ikkunasta ensin ulos ja vastasi lopulta hymyillen:

”Siitä, että hänen päälakensa oli ihanan pehmeää nahkaa.”, vastasi Janni hieman naurahtaen perään.

Ystävä räpäytti silmiään. ”Tarkoitatko…?”

”Niin”, Janni virnisti. ”Kalju. Sellainen sileä ja kiiltävä. Jotenkin se vain huokui varakkuutta – kuin hyvin hoidettu nahkasohva.”, vastasi Janni ja naurahti vielä vähän lisää.

Ystävykset nauroivat Jannin päätelmälle, ja sade ja tuulikin alkoivat laantumaan.